Rannekellon paikkaa ei ole määrätty laissa eikä kellon kantamiseen ole yhtä oikeaa sääntöä. Vasen ranne on monelle tuttu perinne, oikea ranne taas voi tuntua luontevalta silloin, kun kelloa käytetään paljon tai kun vasen käsi on muuten varattu. Valintaan vaikuttavat käden rooli arjessa, kellon istuvuus, rannekkeen tuntuma ja se, millaisissa tilanteissa kelloa tarvitsee katsoa. Myös kellon rakenne ja kruunun sijainti voivat muuttaa kokemusta. Siksi järkevin lähtökohta on kokeilla molempia ranteita ja arvioida, kummassa kello pysyy paikallaan ilman puristusta ja häiritseekö se toimintaa. Vasemman ja oikean ranteen valintaa voidaan tarkastella käytännön kannalta sekä siltä kannalta, miten kello kannattaa sovittaa omaan arkeen.
Vasen ranne on perinteinen valinta – mutta ei sääntö
Vasemman ranteen suosio johtuu pitkälti arjen sujuvuudesta. Suurin osa ihmisistä on oikeakätisiä, joten kello vasemmassa ranteessa jättää hallitsevan käden vapaaksi kirjoittamiseen, työkalujen käyttöön ja muuhun tarkkuutta vaativaan toimintaan. Perinteinen kellon asettelu on tukenut tätä tapaa: kruunu ja painikkeet on usein sijoitettu niin, että kelloa on helppo säätää oikealla kädellä vasemman ranteen ollessa ranteen asennossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vasen ranne olisi ainoa oikea ratkaisu. Kyse on enemminkin tottumuksesta ja siitä, että moni malli on suunniteltu länsimaisessa kelloperinteessä juuri vasempaan ranteeseen.
Käytännössä vasen ranne toimii hyvin, jos kello ei paina rannetta, ota kiinni hihaan tai osu pöytään kirjoittaessa. Vasemman ranteen etu on usein se, että ranne on rauhallisempi ja kello altistuu vähemmälle kolhimiselle. Toisaalta vasenkätiselle vasen ranne on hallitseva käsi, jolloin kello voi häiritä kirjoittamista ja muuta hienomotoriikkaa vaativaa työtä. Silloin oikea ranne voi tuntua luontevammalta. Myös urheilulaji, työtehtävät ja harrastukset vaikuttavat: jos kello osuu toistuvasti työpöytään, tankoon tai koneen reunaan, paikkaa kannattaa vaihtaa tai kello ottaa hetkeksi pois.
Vasemman ranteen perinne ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen kannattaa valita se. Jos oikeakätinen henkilö käyttää vasenta kättä paljon esimerkiksi soittaessa, piirtäessä tai käsitöissä, kello voi tuntua tiellä. Silloin oikea ranne voi olla käytännöllisempi, vaikka se poikkeaisi totutusta tavasta. Tärkeää on, että kello ei rajoita ranteen liikettä eikä jää puristuksiin hihan tai työpöydän reunan väliin. Kelloa voi myös pitää välillä eri ranteessa ja vaihtaa puolta tarpeen mukaan. Näin kello mukautuu tilanteeseen eikä pakota käyttäjää yhteen tapaan.
Vasemman ranteen valintaa ei kannata perustella pelkällä perinteellä. Kello on parhaimmillaan silloin, kun sitä ei tarvitse ajatella. Jos ranneke luistaa, kello pyörii, solki painaa tai kello jää kiinni vaatteeseen, säädä ranneketta ensin. Vasta sen jälkeen kannattaa vaihtaa rannetta. Istuvuus ratkaisee enemmän kuin puoli. Vasen ranne on monelle luonteva ensisijainen valinta, mutta se on hyvä pitää avoimena vaihtoehtona, ei sääntönä.
Oikea ranne voi olla paras valinta – tällöin katse siirtyy istuvuuteen ja käyttötilanteisiin
Oikea ranne on luonteva valinta erityisesti vasenkätiselle, koska tällöin kello ei ole jatkuvasti hallitsevassa kädessä. Myös oikeakätinen voi valita oikean ranteen, jos kelloa on helpompi vilkaista sillä puolen tai jos vasemmassa ranteessa on esimerkiksi rannekoru, joka hiertää kellon kanssa. Oikeassa ranteessa kellon kruunu ja painikkeet voivat kuitenkin osua eri tavalla kämmenselkään tai ranteen sisäpuolelle. Siksi mallikohtainen rakenne on syytä huomioida: kaikki kellot eivät tunnu samalta kummassa tahansa ranteessa. Rungon muoto, rannekkeen kiinnitys ja soljen sijainti vaikuttavat siihen, painaako kello vai ei.
Kruunun ja painikkeiden sijoittelu on yksi syy siihen, miksi kello voi tuntua erilaiselta eri ranteessa. Jos kello on suunniteltu perinteisesti vasempaan ranteeseen, oikeassa ranteessa kruunu voi painaa kämmenselkää vasten tai jäädä hankalaan kohtaan rannetta taivutettaessa. Tämä ei tee oikeasta ranteesta huonoa valintaa, mutta se kannattaa huomata sovituksessa. Kokeile taivuttaa rannetta, puristaa nyrkkiä ja avata kämmen. Jos kello painaa näissä liikkeissä, ranneketta voi säätää tai harkita toista mallia.
Arjen tilanteet paljastavat nopeasti, sopiiko oikea ranne. Kirjoittaessa kello voi osua pöytään, tietokonehiiren käytössä ranne voi jäädä hankalaan asentoon ja takin hihassa kello voi tarttua kiinni. Toisaalta oikea ranne voi olla kätevämpi silloin, kun vasen käsi on jatkuvasti työssä. Jos kelloa käytetään suojakäsineiden kanssa, rannekkeen tulee mahtua hihan alle tai kello on otettava pois työn ajaksi. Turvallisuus on tässä tärkeämpi kuin tapa: liikkuvien koneiden, sähköisten laitteiden ja tarkkuutta vaativien töiden yhteydessä kello kannattaa jättää pois ranteesta, oli kyseessä kumpi ranne tahansa.
Oikeassa ranteessa myös ihon tuntuma kannattaa tarkistaa. Nahkaranneke voi tuntua erilaiselta kosteassa, metalliranneke taas voi liikkua enemmän, jos ranne on kapeampi. Kello ei saisi jättää puristusjälkiä eikä hiertää ranteen luuta. Jos kello tuntuu oikeassa ranteessa raskaalta tai se pyörii, syy voi olla rannekkeen pituudessa, soljessa tai rungon koossa. Oikea ranne ei ole väärä valinta, mutta se vaatii usein tavallista tarkempaa sovitusta. Kokeile kelloa sekä löysemmällä että napakammalla rannekkeella ja tee tavalliset arjen liikkeet ennen päätöstä.
Kokeile molempia ranteita ja sovita kello arjen liikkeisiin
Paras tapa valita ranne on kokeilla kelloa molemmissa käsissä ja tehdä niitä liikkeitä, joita teet päivittäin. Kirjoita, avaa takki, nosta puhelin, aja autoa, kanna kauppakassia ja pue hiha päälle. Katso peilistä, miltä kello näyttää ranteessa ja tuntuuko se luontevalta. Hyvä kello pysyy paikallaan ilman, että ranneketta täytyy kiristää puristavaksi. Sen tulisi myös mahtua hihan alle tai jäädä hihan päälle siististi ilman, että se tarttuu kankaaseen. Molempien ranteiden kokeileminen on erityisen tärkeää silloin, kun kello on painava tai ranneke on jäykkä.
Kokeile myös istua, nousta ylös ja vaihtaa kättä. Jos kello tuntuu hyvältä vain paikallaan seisten, se ei välttämättä toimi arjessa. Rannekkeen soljen tulee olla sellaisessa kohdassa, ettei se paina ranteen luita vasten. Jos kello on tarkoitettu juhlakäyttöön, voit sovittaa sitä myös hihansuun kanssa; arkikellossa taas liikkuvuus ja keveys voivat painaa enemmän. Näin valinta ei jää pelkän mielikuvan varaan. Kirjaa ylös, jos ranneke luistaa tai kello kääntyy.
Kun vertaat malleja, valikoiman kellot kannattaa sovittaa ranteeseen juuri niin kuin aiot käyttää niitä. Pelkkä ranteen ympärysmitta ei riitä, koska ranteen muoto, luu, rannekkeen materiaali ja kellon paino vaikuttavat kokemukseen. Kulta-Ajan myymälöissä Helsingin Kampissa ja Vantaan Tammistossa voit kokeilla eri malleja molemmissa käsissä ja arvioida, kumpi puoli tuntuu luontevammalta. Myymälässä voit myös tarkistaa, miten ranneke istuu juuri sinun ranteellesi ja miltä kello näyttää koko käden mittasuhteissa. Sovita kelloa sekä paljaaseen ranteeseen että pitkähihan kanssa.
Käytännössä valinta on henkilökohtainen. Vasen ranne sopii monelle perinteeksi ja arjen sujuvuudeksi, oikea ranne taas voi olla käytännöllisin silloin, kun hallitseva käsi on vasen tai kelloa on helpompi käyttää oikealta puolelta. Tärkeintä on, että kello ei paina, hankaa tai rajoita liikettä. Kello on väline ja koru samaan aikaan, joten sen pitää tuntua hyvältä juuri sinun ranteessasi. Tarkista aina mallikohtaiset ominaisuudet, kuten rungon muoto, rannekkeen rakenne ja kellon käyttötarkoitus tuotetiedoista. Näin valinta ei perustu pelkkään tapaan vaan todelliseen istuvuuteen ja käyttöön.